Valtuusto
Pöytäkirja 13.12.2021/Pykälä 183

8737/10.04.00/2021

Valtuusto 13.12.2021 § 183

§ 183

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginhallitus

Käsittely Kajava Kerosen kannattamana teki seuraavan toivomuksen 15.1:

Valtuusto toivoo, että uutta asunto-ohjelmaa suunnitellaan riittävän asumisväljyyden ja -mukavuuden sekä asukkaan näkökulmasta, eikä rakennuttajien ja asuntosijoittajien näkökulmasta.

Kajava Kerosen kannattamana teki seuraavan toivomuksen 15.2:

Valtuusto toivoo, että uuden asunto-ohjelman suunnittelussa huomioidaan erityisesti monisukupolviasuminen siinä määrin, että Espoosta voisi tulla monisukupolviasumisen edelläkävijä Suomessa ja vanhojen ihmisten kotona-asumisen mahdollisuudet paranisivat omaisten yhteydessä asumisen myötä.

Vehmanen Lindholmin ym. kannattamana teki seuraavan toivomuksen:

Valtuusto toivoo, että uutta asunto-ohjelmaa suunnitellaan siten, että Espoossa voidaan vastata mahdollisimman hyvin nuorten ja ensiasunnon ostajien asumistarpeisiin.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista ja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

Sitten otettiin käsiteltäväksi toivomukset.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kajavan toivomusehdotus 15.1 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kajavan ehdotusta 15.1, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 19 äänellä 28 ääntä vastaan ja 27 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kajavan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kajavan toivomusehdotus 15.2 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kajavan ehdotusta 15.2, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 32 äänellä 25 ääntä vastaan ja 18 äänestäessä tyhjää hyväksyi Kajavan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Vehmasen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Vehmasen ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 69 äänellä 2 ääntä vastaan ja 4 äänestäessä tyhjää hyväksyi Vehmasen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Selostus Valtuustoaloite

Valtuutetut Helka Hosia ja Risto Nevanlinna sekä 15 muuta valtuutettua ovat esittäneet valtuustoaloitteessa 7.6.2021, että Espoossa kiinnitetään enemmän huomiota espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin ja -toiveisiin ja kehitetään asuntotarjontaa tekemällä asuntokannan monipuolistamiseen tähtääviä asuntokokeiluja.

Valtuustoaloitteessa todetaan, että espoolainen asuntotarjonta on melko yksipuolista. Uudistuotantoa seuratessa vaikutelmaksi tulee, että pientalot suunnataan lapsiperheille ja kerrostaloasunnot yksinasuville ja pariskunnille. Kaikki lapsiperheet eivät halua asua maan tasalla, hoitaa omaa nurmilänttiä ja hoitaa asiointejaan autolla. Monet perheet haluaisivat asua kerrostalossa lähellä palveluita ja liikkua palveluihin jalan ja pyörällä. Kuitenkin perheiden tarpeisiin sopivien isojen kerrostaloasuntojen tarjonta on vähäistä, ja monet uudet, isommat kerrostaloasunnot ovat luksusasuntoja, jotka on suunnattu edustamiseen, eivätkä sovi tavallisten lapsiperheiden tarpeisiin ja kukkarolle. Yksinasuville ja pariskunnille ei juurikaan ole sopivaa pientalotarjontaa.

Valtuustoaloitteessa todetaan, että tarvitsemme Espooseen monipuolisempaa asuntotarjontaa ja asuntokannan monipuolistamiseen tähtääviä asuntokokeiluja. Tarvitsemme minitaloja pienimuotoisesta pienasumisesta kiinnostuneille ja toisaalta kerrostalojen huokeampiin alakerroksiin useiden huoneiden perheasuntoja. Lisäksi tarvitsemme nk. townhouseja, joissa tonttitehokkuus on suurempi ja etäisyys palveluihin pienempi kuin perinteisissä omakotitaloissa. Tarvitsemme myös muuntojoustavia kivijalkatiloja, jotka voivat toimia asuntoina tai liike- tai työtiloina, koska kaikkea kaupallista toimintaa ei pidä keskittää vain kauppakeskuksiin. Usean sukupolven asumisratkaisuiksi sopivat asunnot, joissa iso ja pieni asunto voidaan halutessa joustavasti yhdistää ja erottaa toisistaan.

  Vastaus valtuustokysymykseen

Kerrostaloasuntojen osuus valmistuneista asunnoista on kasvanut kymmenessä vuodessa ja on noin 80 %, mikä johtuu kaavoituksen painopisteen siirtymisestä raideliikenteen (Länsimetro, Raide-Jokeri ja kaupunkirata) varteen. Samalla näyttää siltä, että kerrostalojen huoneistotyyppijakauma on yksipuolistunut painottuen pieniin asuntoihin. Vuonna 2015 kerrostaloasuntojen keskipinta-ala oli 58,6 m2, kun se vuonna 2020 oli 48,7 m2. Kerrostaloasuntojen keskipinta-alan pieneneminen johtuu paitsi yksiöiden osuuden kasvamisesta (vuonna 2020 valmistuneista kerrostaloasunnoista yksiöitä oli kolmasosa) myös muiden huoneistotyyppien pinta-alojen pienentymisestä. Jos tarkastellaan koko asuntotuotantoa sisältäen sekä kerros- että pientaloasunnot, valmistuneiden yksiöiden ja kaksioiden osuuden kasvu on suuri. Yksiöiden ja kaksioiden osuus oli vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä noin kolmasosa kaikista valmistuneista asunnoista, kun se viime vuosina on ollut noin 60 %. Samaan aikaan valmistuneiden asuntojen määrä on kaksinkertaistunut.

Rakennusalan toimijat perustelevat pienten asuntojen osuuden nousua yhden ja kahden henkilön asuntokuntien määrän kasvamisella ja korkeilla asumiskustannuksilla. MAL-suunnittelun yhteydessä keväällä 2021 laaditun Helsingin seudun kilpailukykyselvityksen mukaan Helsingin seudulla asumisväljyys asukasta kohden on keskimäärin 34,2 m2, mikä on vertailussa mukana olleista pohjoismaisista kaupungeista pienin pitkästä asuntokriisistä kärsineen Tukholman jälkeen. Asumisen hintataso suhteutettuna tuloihin on Helsingin seudulla alempi kuin pohjoismaisissa vertailukaupungeissa. Tehdyn selvityksen tulokset eivät tue näkemystä, että nykyisen kaltaista pienten asuntojen suurta osuutta asuntotuotannossa tarvitaan. Selvityksessä suositellaan, että MAL-suunnittelussa kiinnitetään enemmän huomiota erilaisten asuntojen saatavuuteen ja riittävään kokoon.

Espoo on asettanut eräisiin tämän vuoden aikana tehtyihin kerrostalotonttien luovutuksiin ja maankäyttösopimuksiin asuntotuotannolle keskipinta-alavaatimuksia ja yksiöiden osuudelle rajoituksia. Asunto-ohjelman päivityksen yhteydessä arvioidaan ja linjataan vastaavien rajoitusten käytöstä kaavoissa ja tontinluovutuksissa.

Espoon asunto-ohjelman 2018-2021 yhtenä toimenpiteenä on, että kaupunki edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja kuten monisukupolvikortteleiden rakentaminen, ryhmärakennuttaminen, osuuskunta-asuminen ja kaupunkipientalot, asuntojen muuntojoustavuuden lisääminen sekä yhteistilojen ja -kortteleiden rakentaminen. Asunto-ohjelman hyväksymisen jälkeen kaupunki on luovuttanut tontit Setlementtiasunnoille yhteisöllistä ja ekologista vuokrataloa varten, Lakealle takauslainalla toteutettavaa uudenlaista osaomistusasuntokohdetta varten sekä Bonavalle elämänkaariasumisen ja yhteisöllisyyden korttelin (ELMO) rakentamista varten. ELMO-korttelin vapaarahoitteisten kohteiden suunnittelussa on otettu huomioon myös asuntojen yhdisteltävyys. Alustavien suunnitelmien mukaan 30 % asunnoista on mahdollista yhdistää joko rakennusvaiheessa tai myöhemmin suuremmiksi asunnoiksi.

Lisää asuntokokeiluja etenkin kerrostalotuotannossa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Monissa uusissa kerrostalovaltaisissa kaavamuutoksissa edellytetään kivijalkoihin myös liike- tai työtiloja, jotka on mahdollista yhdistää yläpuolella oleviin asuntoihin. Valtuustoaloitteessa mainitut minitalot ja townhouset samoin kuin uudenlaiset talotyyppiratkaisut kerros- ja pientalojen välimaastossa edellyttävät sopivaa sijaintia ja kaavaratkaisua.

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 29.11.2021 § 431

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettujen Helka Hosian ja Risto Nevanlinnan sekä 15 muun valtuutetun 7.6.2021 jättämään valtuustoaloitteeseen asuntotuotannon monipuolistamiseksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Selostus 

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi