Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Pöytäkirja 15.11.2021/Pykälä 91

6922/00.04.00/2021

Kaupunginhallituksen konsernijaosto 15.11.2021 § 91

§ 91

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Käsittely 

Päätös

Selostus 

HSL:n syysyhtymäkokous pidetään tiistaina 30.11.2021 klo 11.00 alkaen sähköisenä kokouksena ja/tai HSL:n päätoimitiloissa osoitteessa Opastinsilta 6, Helsinki (kokoustila Reittiopas).

Yhtymäkokous käyttää ylintä päätösvaltaa HSL:n asioissa ja jäsenkunnat valitsevat siihen edustajansa. Yhtymäkokouksessa käsitellään HSL:n hallituksen esitys talousarvioksi 2022 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi 2022 - 2024. Lisäksi yhtymäkokouksessa käsitellään HSL:n osavuosikatsaus 2/2021.

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2022-2024

Yleistä

HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Kuntayhtymän perussopimuksen 11 §:n mukaan talousarviosta ja -suunnitelmasta tulee päättää viimeistään marraskuun loppuun mennessä pidettävässä yhtymäkokouksessa. Talousarvioehdotuksesta on perussopimuksen 23 §:n mukaan pyydettävä jäsenkuntien lausunnot, jotka on liitettävä yhtymäkokoukselle annettavaan talousarvioehdotukseen. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto antoi lausuntonsa HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 20.9.2021.

Espoon lausunto

Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston lausunto on otettu huomioon muiden jäsenkaupunkien lausuntojen ohella. Lausuntojen perusteella HSL:n TTS:n on tehty ainakin seuraavia muutoksia:

-          TTS:n liitteessä 4 on kuvattu toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi TTS-kaudella ja kustannustehokkuuden parantamiseksi pidemmällä tähtäimellä. Myös joukkoliikenneinfran kustannusten korvausprosessi otetaan tarkasteluun, jota Espoo on kommentoinut.

-          Subventioastetta on uudelleen arvioitu, mutta HSL esittää, että Espoon subventioaste on 68,8 % vuonna 2022 ja noin 70 % koko TTS-kauden. Perussopimuksen edellyttämä taso on noin 50%.

-          Yhteisen kaupunkipyöräjärjestelmän alustavaa suunnitelmaa on tarkennettu noudattaen Espoon näkemyksiä toteutustavasta.

Talousarvion ja -suunnitelman perusteena ovat:

. HSL:n uuden strategian luonnosversio (uusi strategia käsitellään HSL:n hallituksessa 12/2021 ja yhtymäkokouksessa 01/2022),

. voimassa oleva TTS 2021-2023,

. vuoden 2020 tilinpäätöstiedot ja saatavissa olevat toteutuma- ja ennustetiedot vuodelta 2021,

. hyväksytty liikennöintisuunnitelma 2021-2022 ja pidemmän aikavälin suunnitelmat,

. poikittais- ja runkolinjastosuunnitelmat,

. Raide-Jokerin kehittämissuunnitelma ja

. MAL 2019 -suunnitelma.

Keskeisiä linjauksia toiminta- ja taloussuunnitelmakauden suunnittelussa on matkustajamäärien saaminen takaisin kasvu-uralle, joukkoliikenteen positiivisen menestystarinan jatkumisen varmistaminen sekä seudun paremman ja puhtaamman tulevaisuuden rakentaminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Matkustajamäärät ja lipputulot on saatava liikkumisrajoitusten aiheuttaman romahduksen jälkeen nopeasti kasvuun.

Toiminta- ja taloussuunnitelman keskeiset toimenpiteet on johdettu uuden strategialuonnoksen keskeisistä menestystekijöistä, joita ovat:

1. Asiakkuuksista kasvua

2. Liikkumisen kokonaisratkaisulla arvoa

3. Tiedolla ja osaamisella tehokkuutta ja kyvykkyyttä

Taloussuunnitelma

a) Toimintatulot

HSL:n toimintatulot vuonna 2022 ovat yhteensä 755,4 milj. euroa. Kasvua edellisvuoden ennusteeseen verrattuna on 43,0 milj. euroa (6,0 %). Toimintatulojen arvioidaan olevan 829,5 milj. euroa vuonna 2023 ja 852,5 milj. euroa vuonna 2024.

Lipputulot

Lipputuloarviot perustuvat vuoden 2021 talousarvioon ja kahdeksan kuukauden toteutuman perusteella tehtyyn lipputuloennusteeseen vuodelle 2021 sekä vuodelle 2022 esitettyihin hinnanmuutoksiin, hintajoustoon ja matkustajamääräennusteisiin. Matkustajamäärien arvioidaan jäävän -23 % alle vuoden 2019 tason vuonna 2022, -14 % vuonna 2023 ja vielä vuonna 2024 matkustajamäärien arvioidaan jäävän -8 % alle koronaa edeltävän tason. Kehityksen arvioiminen on edelleen haasteellista koronaviruspandemian aiheuttaman muuttuneen tilanteen vuoksi ja tulevien vuosien matkustajamäärien kehitys voi poiketa merkittävästikin arvioidusta.

Vuonna 2022 arvioidaan kertyvän lipputuloja yhteensä 298,1 milj. euroa. Vuoden 2021 ennusteeseen verrattuna lipputulojen arvioidaan kasvavan 28,3 %. Lipputulot muodostavat 39,5 % HSL:n toimintatuloista vuonna 2022. Lipputulojen arvioidaan olevan 333,8 milj. euroa vuonna 2023 ja 353,9 milj. euroa vuonna 2024.

Kuntaosuudet ja alijäämän kattaminen

Ne menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla, jäsenkunnat maksavat HSL:lle kuntaosuuksina. Kuntaosuudet jaetaan jäsenkunnille perussopimuksessa sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Kuntaosuudet ovat talousarviossa 2022 yhteensä 435,8 milj. euroa ja kuntaosuudet muodostavat 57,7 % HSL:n toimintatuloista. Kuntaosuudet vuosina 2023 ja 2024 ovat 474,5 milj. euroa ja 477,1 milj. euroa.

Kuntalain 110 §:n mukaan talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelmassa päätetään yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla mahdollinen alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2022-2024 on laadittu siten, että kertynyt osavuosikatsausennusteen 2/2021 mukainen alijäämäkertymä, yhteensä 20,0 milj. euroa, katetaan jäsenkuntien maksamissa kuntaosuuksissa kolmen TTS-kauden aikana. Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää lisäksi keskeisiä toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi ja pitkän tähtäimen tuottavuuden parantamiseksi.

Valtion tuet

Valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuen vuosittaiseksi määräksi on arvioitu 4,8 milj. euroa vuosina 2022-2024. Ilmastoperusteista tukea arvioidaan saatavan vuosittain 7,1 milj. euroa. Muita tukia ja avustuksia arvioidaan saatavan vuosittain 0,2-0,7 milj. euroa.

Tarkastusmaksutuloja arvioidaan vuonna 2022 kertyvän 4,0 milj. euroa, joista kirjataan luottotappiota ja luottotappiovarauksia yhteensä noin 1,5 milj. euroa. Tarkastusmaksun määrä voi olla 40 kertaa alin yleinen kertalipun hinta. Tarkastusmaksu on ollut vuodesta 2007 alkaen 80 euroa. Vuonna 2022 tarkastusmaksua esitetään korotettavaksi 100 euroon.

Vuokratuloja liikennöitsijöiltä laskutettavista taukotiloista ja matkakorttilaitteista sekä toimitilojen ulosvuokrauksesta arvioidaan saatavan 2,6 milj. euroa vuonna 2022.

b) Toimintamenot

HSL:n toimintamenot vuonna 2022 ovat yhteensä 731,0 milj. euroa. Toimintamenot kasvavat vuoden 2021 ennusteesta 17,6 milj. euroa (2,5 %). Vuonna 2023 toimintamenojen arvioidaan olevat 805,3 milj. euroa ja 828,1 milj. euroa vuonna 2024.

Henkilöstömenot vuonna 2022 ovat 24,1 milj. euroa, joka on 3,3 % kaikista toimintamenoista. Henkilöstökustannukset kasvavat 0,4 milj. euroa (1,7 %) vuoden 2021 ennusteeseen verrattuna. Henkilöstömenoissa on varauduttu noin 400 henkilön työpanokseen. Menot eivät sisällä varausta mahdollisen tulospalkkion maksamiseen.

Palveluiden ostot

Palveluiden ostomenot vuonna 2022 ovat yhteensä 697,7 milj. euroa, 95,4 % HSL:n toimintamenoista. Palvelujen ostomenot kasvavat 15,5 milj. euroa (2,3 %) vuoden 2021 ennusteesta. Palveluiden ostoon käytetään vuonna 2023 yhteensä 771,5 milj. euroa ja 793,9 milj. euroa vuonna 2024.

Joukkoliikenteen operointikustannukset

Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat 515,5 milj. euroa, 70,5 % HSL:n toimintamenoista. Operointikustannukset ovat 535,1 milj. euroa vuonna 2023 ja 552,6 milj. euroa vuonna 2024. Suunnitelmavuosien 2023-2024 kustannukset on laskettu vuoden 2022 kustannustasossa.

Bussiliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 326,8 milj. euroa vuonna 2022. Kustannustason nousuksi on arvioitu 2,5 %. Bussiliikenteen kustannukset sisältävät 1,5 milj. euron varauksen ympäristöbonukseen. Kuntaosuuksissa bussiliikenteen operointikustannuksiin sisältyy lisäksi sähköbussien hankinnan nettokustannuksia 0,2 milj. euroa ja Ojangon bussivarikon vuokrakustannuksia 1,2 milj. euroa. Vuonna 2023 kustannuksiksi arvioidaan 325,1 milj. euroa ja 320,0 milj. euroa vuonna 2024. Bussiliikenteen operointikustannusten talousarvio vuodelle 2022 sisältää varauksia työmaiden ja poikkeusjärjestelyiden järjestämiseksi 1,8 milj. euroa.

Junaliikenteen kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2022 yhteensä 80,7 milj. euroa, ml. Junakalustoyhtiön vuokrat Sm5-kalustosta. Kuntaosuuksissa junaliikenteen operointikustannuksiin sisältyy lisäksi Pasilan aseman vuokrakuluja 0,8 milj. euroa. Vuonna 2023 junaliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 82,0 milj. euroa sekä 85,3 milj. euroa vuonna 2024.

Raitioliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2022 olevan 56,9 milj. euroa. Raitioliikenteessä kustannustason muutokseksi on arvioitu +1,4 %. Kustannuksiksi arvioidaan 60,3 milj. euroa vuonna 2023 ja 69,9 milj. euroa vuonna 2024. Suunnittelukaudella kustannukset nousevat uusien Artic-vaunujen siirtyessä vähitellen pois takuunalaisen hinnoittelusta. Liikennettä lisätään uusien rataosuuksien myötä. Vuonna 2024 varaudutaan uuden Ruskeasuon varikon ylläpitovuokriin.

Suunnitelmakaudella varaudutaan pikaraitiolinjan 550 liikennöinnin aloitukseen liittyviin toimenpiteisiin. Lisäksi varaudutaan maksamaan vuodesta 2022 alkaen käynnistyskorvauksia ja ylläpitovuokria uudesta Roihupellon varikosta. Pikaraitiotien operointikustannuksiin on varattu vuodelle 2022 0,5 milj. euroa, 7,5 milj. euroa vuodelle 2023 ja 16,2 milj. euroa vuodelle 2024.

Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 46,3 milj. euroa vuonna 2022. Metroliikenteessä kustannustason muutokseksi on arvioitu +1,6 %. Vuonna 2023 kustannuksiksi arvioidaan 55,9 milj. euroa ja 56,5 milj. euroa vuonna 2024. Vuosina 2021-2023 pääomakorvaukset kasvavat uusien M300-junien ja peruskorjaushankkeiden myötä. Suunnitelmakauden ennusteissa on varauduttu siihen, että HSL korvaa uuden Sammalvuoren varikon ylläpito- ja pääomakustannukset. Vuonna 2022 varaudutaan Länsimetron vaiheen 2 koeajoihin liittyviin muutoksiin ja vuonna 2023 varaudutaan matkustajaliikenteen laajentumiseen Kivenlahteen.

Lauttaliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2022 olevan 4,3 milj. euroa. Vuonna 2023 kustannusten arvioidaan olevan 4,3 milj. euroa ja 4,6 milj. euroa vuonna 2024.

Muut palvelujen ostomenot

Muiden kuin operointi- ja infrapalvelujen ostoihin käytetään 34,7 milj. euroa vuonna 2022. Muihin palvelujen ostoon käytetään 38,3 milj. euroa vuonna 2023 ja 29,5 milj. euroa vuonna 2024. Vuonna 2023 IT-käyttöpalvelut kasvavat tilapäisesti uuden tunnistepohjaisen järjestelmän valmistuessa, kun käytössä on siirtymävaiheen ajan uusi ja vanha lippujärjestelmä. Kustannukset laskevat vastaavasti vuonna 2024.

Ulkopuolelta ostettavia palveluita käytetään omaa osaamista täydentämään silloin, kun se on strategisesti ja taloudellisesti järkevää. IT-palveluissa suurimmat yksittäiset kustannuserät ovat lippu- ja informaatiojärjestelmien ohjelmistojen ja jatkuvien palveluiden ylläpito- sekä kapasiteettipalveluita. Toimisto- ja asiantuntijapalveluita käytetään joukkoliikenteen järjestämiseen liittyviin palveluihin, kuten sähköbussien ja vähäpäästöisen liikenteen edistämiseen liittyviin konsultointipalveluihin, junakalustohankinnan valmisteluun, MAL-jatkotöihin ja muihin asiantuntijapalveluihin. Ilmoitus- ja markkinointipalveluissa varaudutaan erityisesti koronatilannetta elvyttävien markkinointi- ja viestintätoimenpiteiden toteuttamiseen.

Joukkoliikenteen infrakorvaukset

HSL:n ja jäsenkuntien välisissä infrasopimuksissa on sovittu joukkoliikenteen infrakorvauksen laskutusperiaatteista. Sopimuksen mukaan kullekin kaupungille maksettavan joukkoliikenteen infrakorvauksen määrä vahvistetaan HSL:n talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

Vuonna 2022 infrakuluja arvioidaan maksettavan yhteensä 147,4 milj. euroa, vuonna 2023 yhteensä 198,1 milj. euroa ja 211,9 milj. euroa vuonna 2024. Vuoden 2022 infrakulut sisältävät laskutuksen Helsingiltä 75,9 milj. euroa, Espoolta 56,7 milj. euroa, Vantaalta 12,5 milj. euroa, Kirkkonummelta 0,3 milj. euroa ja HSL:n suoraan hankkiman sähköbussien latausinfran 2,0 milj. euroa. Vuonna 2023 infrakorvaukset kasvavat Länsimetron laajentumisen ja Raide-Jokerin käyttöönottoon myötä.

Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on vuodelle 2022 varattu 1,1 milj. euroa. Vuoden 2023 ja 2024 varaus on 1,0 milj. euroa.

Vuokramenot vuonna 2022 ovat 5,3 milj. euroa. Vuokramenot sisältävät HSL:n toimitilojen vuokra- ja vastikekustannusten lisäksi kuljettajien sosiaalitiloista ja Ojangon varikosta maksettavia vuokria. Vuoden 2023-2024 varaus vuokriin on 5,2 milj. euroa kumpanakin vuonna.

Muut menot vuonna 2022 ovat 2,8 milj. euroa. Vuodelle 2023 muihin menoihin varataan yhteensä 3,1 milj. euroa ja vuodelle 2024 3,3 milj. euroa. Muihin menoihin kirjataan mm. tarkastusmaksujen luottotappiot ja luottotappiovaraukset sekä HSL:n myyntikanavien maksuvälineprovisiot, joiden kustannukset kasvavat lipputulojen kasvaessa ja kun myyntiä siirtyy HSL:n omiin digitaalisiin kanaviin.

Toimintakatteen vuonna 2022 arvioidaan olevan 24,3 milj. euroa ylijäämäinen.

Rahoitustuotot ja -kulut

HSL rahoittaa investointinsa tarvittaessa lainanotolla rahoituslaitoksilta. HSL:n lainakanta vuoden 2021 lopussa on ennusteen mukaan 42,1 milj. euroa.

Epävarman talouskehityksen johdosta TTS:n käsittelyn yhteydessä varataan toimitusjohtajalle uuden 50,0 milj. euron suuruisen talousarviolainan nostovaltuus, jota käytetään tarvittaessa kattamaan matkustajamäärien ennakoitua heikomman kehityksen aiheuttamaa rahoitusvajetta. Rahoituskustannuksiin ei ole TTS-suunnitelmassa sisällytetty uuden lainan kustannuksia, jotka tarkentuvat vuonna 2022 mikäli lainaa joudutaan nostamaan.

Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan vuosittaista korkoa, jonka suuruudesta päättää yhtymäkokous. Yhtymäkokous on myös päättänyt maksaa jäsenkunnille korkoa kuntakohtaisesta ylijäämästä tai laskuttaa korkoa kuntakohtaisesta alijäämästä. Korkona on käytetty tilinpäätösvuoden ensimmäisen päivän 12 kuukauden euribor-korkoa. Heikentyneessä rahoitustilanteessa esitetään yhtymäkokoukselle, että koron maksuja ei sisällytetä talousarvioon vuodelle 2022.

Vuosikate rahoituserien jälkeen on 24,3 milj. euroa ylijäämäinen, ja se riittää kattamaan suunnitelman mukaiset poistot.

Suunnitelmapoistot ovat yhteensä 17,6 milj. euroa vuonna 2022, 17,4 milj. euroa vuonna 2023 ja 17,7 milj. euroa vuonna 2024.

Tilikauden 2022 ylijäämäksi arvioidaan 6,7 milj. euroa, ja sillä katetaan edellisinä vuosina kertynyttä alijäämää.

HSL:n investointimenot ovat 26,7 milj. euroa vuonna 2022, 14,6 milj. euroa vuonna 2023 ja 8,8 milj. euroa vuonna 2024.

Osavuosikatsaus 2/2021

Vuoden 2021 toinen osavuosikatsaus perustuu pääosin kahdeksan kuukauden toteutumatietoihin. Osavuosikatsaus sisältää vuositason ennusteen, johon sisältyy koronatilanteesta johtuen epävarmuutta.

Kuluvan vuoden kehitys on koronaviruspandemian vuoksi edelleen epävarmalla pohjalla. Pandemia romahdutti nopeasti matkustajamäärät maaliskuun 2020 puolivälistä alkaen. Matkustajamäärät eivät ole kuluvan vuoden aikana palautuneet talousarviossa asetettujen odotusten mukaisesti. Elo-syyskuun lippujen alennuskampanja on piristänyt myyntiä, mutta odotettavissa kuitenkin on, että matkustajamäärät ja myynti jäävät talousarviossa arvioitua alhaisemmaksi. Rokotusten etenemisen myötä liikkumiseenkin vaikuttavat rajoitukset poistunevat vasta loppuvuodesta.

Toimintatuottojen arvioidaan ennusteessa olevan vuositasolla 712,4 milj. euroa, 49,0 milj. euroa (+7,4 %) yli talousarvion. Talousarvion ylittyminen johtuu HSL:lle toukokuussa 2021 myönnetystä 69,3 milj. euron valtion koronatuesta, jota ei oltu talousarviossa huomioitu. Lipputuloja arvioidaan kertyvän 232,4 milj. euroa eli 22,7 milj. euroa (-8,9 %) talousarviossa arvioitua vähemmän. Matkustajamäärien arvioidaan jäävän 235,8 milj. nousuun, kun vuonna 2019 tehtiin vielä 396,9 milj. nousua.

Toimintakulujen arvioidaan jäävän 713,5 milj. euroon ja alittavan talousarvion 11,2 milj. eurolla (-1,5 %). Toimintakuluista 71 % on liikennöitsijöille operoinnista maksettavia korvauksia, joiden arvioidaan alittavan talousarvio 6,5 milj. eurolla (-1,3 %). Liikennöintiä on sopeutettu sopimusten sallimissa puitteissa, samalla kuitenkin pyrkien säilyttämään liikenteen palvelutaso. Toisaalta erityisesti polttoaineiden ja muun energian hinnan nousu on kasvattanut liikennöinnin kustannuksia. Ennuste bussiliikenteen kustannustason muutokselle vuonna 2021 on 4,8 %, kun talousarviossa varauduttiin 2,4 % kustannustason kasvuun.

Edellä mainituista syistä johtuen tilikauden tuloksen arvioidaan olevan 17,9 milj. euroa alijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 79,1 milj. euron alijäämään. Lainakanta elokuun lopulla on 47,4 milj. euroa. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokous on valtuuttanut uuden 50,0 milj. euron lainan nostoon, mutta ennusteen mukaan uudelle lainalle ei tänä vuonna ole tarvetta. Mikäli vuosi toteutuu ennusteen mukaisena, HSL:n oma pääoma on ennusteen mukaan vuoden

päättyessä negatiivinen ja jäsenkunnille jää tuleviin vuosiin katettavaa kumulatiivista alijäämää yhteensä 20,0 milj. euroa.

Investointimenojen arvioidaan olevan koko vuonna 12,0 milj. euroa. Investointien ennustetaan alittavan talousarvion 6,1 milj. eurolla. Alitus johtuu joidenkin laitehankintojen siirtymisestä tuleville vuodelle ja junaliikenteen kilpailutuksen käynnistyskorvauksen siirrosta käyttömenoihin.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi