Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 01.11.2021/Pykälä 374

6747/02.02.02/2020

Kaupunginhallitus 01.11.2021 § 374

§ 374

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Käsittely 

Asia käsiteltiin pykälän 366 jälkeen.

Päätös

Selostus  

1. Vuoden 2021 syyskuun kuukausiraportti

Uusi valtuustokausi alkoi 1.8.2021 ja samalla astui voimaan kaupungin uusi toimialarakenne. Uudella toimialarakenteella ja siihen kytkeytyvillä luottamushenkilöorganisaation muutoksilla tavoitellaan vahvempaa Espoo-tarinan toimeenpanoa, matalampaa organisaatiota ja tehokkaampaa hallintoa. Muutoksilla varaudutaan myös sote-uudistukseen. Talousarvio- ja raportointirakenne taloudentietojärjestelmissä on muutettu uuden organisaatiorakenteen mukaiseksi ja valtuusto on 13.9.2021 hyväksynyt uudet valtuustoon nähden sitovat tasot sekä tulo- ja menomäärärahat vuodelle 2021. Syyskuun kuukausiraportti on laadittu uuden toimialarakenteen mukaisesti.

Espoon väestö oli heinäkuun lopussa ennakkotietojen mukaan 295 400 asukasta. Espoon väestö kasvoi tammi-heinäkuun aikana 2630 asukkaalla, mikä on 850 asukasta enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Tammi-heinäkuussa Espoon väestöä lisäsi eniten maahanmuutto, 58 prosenttia, luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 39 prosenttia ja kuntien välisen muuton kolme prosenttia.

Vaikka työttömyys oli alhaisempi kuin vuosi sitten elokuussa, oli se edelleen huomattavasti korkeampi kuin ennen koronarajoitusten alkua. Etenkin pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaasti. Lomautettujen määrä laskee, vailla työsuhdetta olevien työttömien määrä kasvoi tammi-heinäkuussa, mutta kääntyi laskuun elokuussa. Samalla avointen työpaikkojen määrä on korkeampi kuin moneen vuoteen. Työttömiä oli elokuun lopussa 15 941, vuotta aiemmin 18 022 ja kahta vuotta aiemmin 11 282. Näistä pitkäaikaistyöttömiä 7011, kahta vuotta aiemmin 3 545.? Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu aiheuttaa Espoolle kunnallisverotulojen menetyksen lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuusmaksun kasvun 10 milj. eurolla vuodesta 2019. Vuodelle 2021 varattu määräraha ylittyy 7,8 milj. eurolla.

Vuoden 2021 talousarvio laadittiin Taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus ja sopeutusohjelman tavoitetasojen ja toimenpiteiden mukaisesti.  Vuoden 2021 talousarvion mukainen vuosikate oli 132 milj. euroa ja tulos - 53 milj. euroa. Investointeja oli talousarviovuodelle nettona 373 milj. euroa, josta arvioitiin rahoitettavan tulorahoituksella 40 prosenttia.

Syykuun lopun tilanteessa talouden arvioidaan toteutuvan alkuperäistä talousarviota parempana. Talousarvio laadittiin covid-19 epidemian ja rajoitustoimien keskellä. Valtiovarainministeriön ennusteet talouskasvusta, työllisyydestä, ansiotasosta sekä verotulojen kehityksestä olivat varsin heikkoja. Suomen talouden toipuminen covid-19-epidemiasta on ollut nopeaa kuluvan vuoden keväästä alkaen. Varsinkin työllisyys on kohentunut nopeasti ja kuntien verotulot ovat kasvaneet huomattavasti talousarvion laadintahetkellä oletettua enemmän.

Ulkoiset toimintatuotot ylittävät alkuperäisen talousarvion 61 milj. eurolla valtion päätettyä korvata kuntien koronakustannukset täysimääräisesti valtion avustuksilla. Ulkoiset toimintamenot ylittävät alkuperäisen talousarvion 68 milj. eurolla koronan jäljitys-, rokotus- ja hoitokustannuksista, oppimisen lisätuesta, työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta sekä vanhus- ja perhepalvelujen ostopalveluista johtuen. Ylitystä pienentää HUS erikoissairaanhoidon kuntaosuus, jonka arvioidaan alittuvan 5 milj. eurolla. Nettomenojen eli toimintakatteen alijäämän ennustetaan toteutuvan 4 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompana. Toimintakatteen alijäämän arvioidaan kasvavan 5,7 prosentilla tilinpäätökseen 2020 verrattuna. 

Parantuneesta työllisyystilanteesta, ansiotason noususta, yritysten hyvistä tulosnäkymistä ja yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön korotuksesta johtuen verotuloja yhteensä arvioidaan kertyvän 1 672 milj. euroa, joka ylittää talousarviossa oletetun 72 milj. eurolla. Vuoteen 2020 nähden kasvua on 4,2 prosenttia.  Valtionosuuksia tilitetään Espoolle 137 milj. euroa ja verorahoitusta yhteensä 1 809 milj. euroa. Verorahoitus yhteensä ei kasva vuodesta 2020, jolloin valtio kompensoi kunnille koronakustannuksia valtionosuusjärjestelmän kautta.

Espoon rahastojen tuotot ovat kasvaneet talousarviossa arvioitua paremmin, keskuspankit ovat tukeneet voimakkaasti markkinoita ja maailmantalouden kasvu on ollut nopeaa. Lisäksi vuoden 2021 aikana on Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastossa toteutettu yksi täyden valtakirjan varainhoitajavaihdos, jonka johdosta irtisanotun varainhoitajan osalta rahoitustuottoihin on kirjattu noin 33 milj. euron kirjanpidollinen tuotto.

Syyskuun lopun tilanteessa vuoden 2021 vuosikatteen arvioidaan toteutuvan 246 milj. euron taosolla ja tuloksen 61 milj. euron tasolla. Investointeja arvioidaan toteutuvan bruttona 346 milj. eurolla ja nettona 317 milj. eurolla.

Vuoden 2021 315 milj. euron lainannostovaltuutta ei ole käytetty, koska lainoja nostettiin etupainotteisesti vuoden 2020 aikana.  Kaupungin lainakanta (ilman konsernitilin saldoa) oli syyskuun lopussa 1,06 miljardia euroa. Vuonna 2021 talousarviolainoja ei tarvitse nostaa.

Vuoden 2021 talous on toteutumassa huomattavasti talousarviossa oletettua parempana.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi