Kaupunkisuunnittelulautakunta
Pöytäkirja 30.09.2021/Pykälä 146

6748/02.02.00/2020

Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.09.2021 § 146

§ 146

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Käsittely Keskustelun aikana Kivekäs Portinin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: "Talousarvioehdotus vuodelle 2022 ja taloussuunnitelma vuosille 2023 ja 2024 Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta ja luoda kaavoituksen kautta edellytykset viihtyisälle, toimivalle ja turvalliselle asuin- ja elinympäristölle. Lisätään alla oleva teksti: "Ilmastomuutos otetaan huomioon kaavoituksessa sekä rakentamisessa mm. istuttamalla varjostavia puita puistoihin, julkisten alueiden kuten päiväkotien ja palvelutalojen korttelipihoille sekä katualueille ja suojelemalla olemassa olevaa puustoa"."

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu lisäysehdotus ja asiasta on äänestettävä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysehdotuksen, että ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Kivekkään lisäysehdotusta äänestävät EI.

Äänestyksessä JAA ääniä tuli 6 ja EI ääniä 7. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan, hyväksyneen Kivekkään lisäysehdotuksen.

Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Selostus 

Talousarvion valmistelun lähtökohdat

Vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023-2024 taloussuunnitelman kehysohje on laadittu epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Koronaviruksen osalta ollaan edelleen leviämisvaiheessa. Palvelu-, tapahtuma ja kulttuurialalla on vielä mittavia rajoitustoimia ja työttömyys on edelleen huomattavasti koronaa edeltävää aikaa korkeammalla. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut voimakkaasti. Yritysten ja kuluttajien luottamus on kuitenkin korkealla ja talous on lähdössä hyvään kasvuun vuoden 2021 ja 2022 aikana. Riskinä on kuitenkin Delta- tai muiden varianttien voimakas tartuttavuus ja saadaanko rokotekattavuus nopeasti parantumaan yli 12-vuotiaiden ikäluokissa. 

Tarkastuslautakunnan vuoden 2019 arviointikertomuksessa suositeltiin, että talouden tasapainottamisen ja tuottavuuden Tatu 2 -ohjelman tavoitteiden toteutuminen on välttämätöntä taloudellisen kestävyyden saavuttamiseksi sekä kaupungin ja konsernin talouden tasapainottamiseksi. Kaikkien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tulee sitoutua talouden tasapainottamistavoitteiden toteuttamiseen.

Kaupunginhallitus 25.5.2020 päätti, että laaditaan Taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus- ja sopeutusohjelma, jolla suunnitelmallisesti parannetaan Espoon tuottavuutta ja talouden tasapainoa 2020-2025 siten, että saavutetaan vähintään elo-syyskuussa päätettävä euromääräinen vuositason sopeutus käyttötalouteen seuraavan valtuustokauden loppuun mennessä.

Taloudellisesti kestävä Espoo-tuottavuus ja sopeutusohjelma valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä toimialojen ja tulosyksiköiden kanssa syksyllä 2020. Valtuusto päätti Taloudellisesti kestävä Espoo-tuottavuus- ja sopeutusohjelmasta 18.10.2020.

Tarkastuslautakunnan vuoden 2020 arviointikertomuksessa todettiin, että Taloudellisesti kestävä Espoo-tuottavuus ja sopeutusohjelman toteuttaminen on välttämätöntä kaupungin ja konsernin talouden tasapainon saavuttamiseksi. Kaupungin johdon ja henkilöstön sekä luottamushenkilöstön tulee määrätietoisesti jatkaa tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteiden toteuttamista. Vuosien 2022-2024 kehys perustuu Taloudellisesti kestävä Espoo-ohjelma tavoitetasoihin ja toimenpiteisiin.

Kehyksen ja taloussuunnitelman laadinta ovat saman prosessin peräkkäisiä osia. Käyttötalouden valmistelu alkaa kehysvaiheella ja tarkentuu myöhemmin syksyllä talousarvioksi ja -suunnitelmaksi sekä käyttösuunnitelmaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan tulosyksikkö on 43 Kaupunkisuunnittelukeskus, jonka talousarvion yhteenlasketut tulot ja menot ovat sitovia bruttotasolla.

Lautakuntien ja johtokuntien on jätettävä kaupunginhallitukselle talousarvioesitys ja taloussuunnitelma ja sen liitteenä henkilöstösuunnitelma 30.9.2021 mennessä.

Kaupunginhallitus käsittelee määrärahakehystä 11.10.2021 ja valtuusto päättää siitä 25.10.2021. Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2022 talousarviota ja taloussuunnitelmaa 8.11.2021 ja 29.11.2021. Valtuusto päättää talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta 8.12.2021.

Take-ohjelman tavoitteet

Kaupunkisuunnittelukeskuksen TakE-ohjelmaan sisältyy vuosina 2021-2025 henkilöstösäästöjä 790 tuhatta ja palveluostojen säästöjä 360 tuhatta euroa. Säästöt ovat 114 tuhatta henkilöstökustannuksissa ja 55 tuhatta palvelujen ostoissa vuonna 2022 eli yhteensä 169 tuhatta euroa. Henkilöstökustannusten säästöt arvioidaan toteutuvan pääosin eläköityvien täyttämättä jääneistä vakansseista. TakE-ohjelmakaudella kaupunkisuunnittelukeskukselle jyvitetty henkilötyövuosisäästötavoite on 5,5 henkilötyövuotta.

Talousarvioehdotus vuodelle 2022 ja taloussuunnitelma vuosille 2023 ja 2024

Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta ja luoda kaavoituksen kautta edellytykset viihtyisälle, toimivalle ja turvalliselle asuin- ja elinympäristölle.

Tavoitteena on tuottaa kaupungin kehityksen turvaavia yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä kehittämis- ja liikennesuunnitelmia, jotka ovat laadullisesti korkeatasoisia, taloudellisesti edullisia ja vastaavat espoolaiselle kaavoitukselle asetettuja vaatimuksia ja ovat valmiita toteutettaviksi.

Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus vastaa seudullisesta maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyöstä (MAL-sopimus) kaavoitukseen ja Espoon maankäyttöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan toiminta painottuu kaavoitusohjelman mukaisten kaavoitustehtävien lisäksi ennakoimattomiin kiireellisiin asemakaavan muutoksiin, lausuntoihin ja selvityksiin, lupakäsittelyyn, yleiskaavatyön edellyttämiin tutkimuksiin ja seudulliseen yhteistyöhön maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Erityisesti tullaan panostamaan metron ja metroasemien lähialueiden ja metron kehyskäytävän suunnitteluun sekä turvaamaan kaupungin sitoutumisten edellyttämä asuntotuotanto.

Kaupunkisuunnittelukeskuksen keskeiset tulostavoitteet vuonna 2022

Espoon kaavoitusohjelma 2018-2021 sekä kaupunkisuunnittelun työohjelma 2021 ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman 2022-2025 valmistelu on aloitettu.

Valtuustokaudella kaupunkisuunnittelukeskuksen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kaupunginhallituksen hyväksymää kaavoitusohjelmaa ja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymää konkreettista, kohdetasoista työsuunnitelmaa.

Helsingin seudun kunnat ja valtio sopivat kesäkuussa uusista maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksista vuosille 2020-2031. Kaupunginhallituksessa asia käsiteltiin 31.8.2020. Sopimuksilla edistetään kestäviä liikennehankkeita ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa erityisesti joukkoliikenteellä hyvin saavutettavilla alueilla. Alkaneella 4-vuotisella sopimuskaudella Espoon tavoite on kaavoittaa yhteensä 1 200 370 k-m2 asuntorakentamiseen.

Henkilöstö

Kaavoituksen suoritemäärät ja maankäytöllisten tavoitteiden toteutuminen edellyttävät ammattitaitoista henkilöstöä ja johtamiselta sujuvia prosesseja. Henkilöstövoimavaran riittävyys varmistetaan muutostilanteessa joustavuudella ja moniosaamisen tukemisella.

Vakituisia työntekijöitä on vuoden 2021 aikana ollut 125 henkilöä. Lisäksi etenkin kesäaikana on palveluksessa määräaikaista henkilöstöä. Määräaikaisista työntekijöistä suuri osa on alan harjoittelijoita. Henkilöstön määrä on pysynyt edellisen vuoden vastaavan ajankohdan tasolla.

Kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilöstösuunnitelma vuosille 2022-2024 on liitteenä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan määrärahakehys vuodelle 2022 ja talousarvioesitys vuosille 2022-2024

Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2022 on tulojen osalta 0,55 milj. euroa ja menojen osalta 10,79 milj. euroa.

Toimintatulot ja toimintamenot

Tuloarvio on vuoden 2021 talousarvion tasolla. Tulot kertyvät pääosin ulkoisista maksutuloista, joiden osuus tuloista on 0,54 milj. euroa. 

Toimintamenoihin on varattu 10,79 milj. euroa. Suurin osa menoista on henkilöstömenoja. Henkilöstömenoja nostaa sopimuskorotuksista aiheutuva palkkamenojen kasvu. Palkkamäärärahat on varattu nykyisille vakansseille. Harjoittelijoille ja määräaikaisille työntekijöille varataan määrärahaa talousarvion puitteissa.

Kunta-alalle hyväksytty uusi työ- ja virkaehtosopimus on voimassa 1.4.2020 - 28.2.2022. Kunta-alan sopimusten kustannusvaikutus on koko sopimuskauden osalta 3,04 prosenttia. Ensimmäinen yleiskorotus on tehty vuoden 2020 elokuun alusta lukien.

Vastaukset raha-asia-aloitteisiin

Lautakunnan hyväksymään talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen sisällytetään vastaukset valtuutettujen tekemiin raha-asia-aloitteisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan vastattavia raha-asia-aloitteita ei ollut.