Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Pöytäkirja 07.06.2021/Pykälä 46

6825/00.04.00/2021

Kaupunginhallituksen konsernijaosto 07.06.2021 § 46

§ 46

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Käsittely 

Laiho poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 § 1 mom 5. kohta).

Päätös

Selostus 

Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän toiminnasta yleisesti

Espoon kaupunki kuuluu Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymään (myöh. kuntayhtymä), joka järjestää päihdehuollon palveluita ensisijaisesti jäsenkuntien asukkaille.

Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ovat tällä hetkellä Askola, Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Iitti, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kouvola, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, Pornainen, Pukkila, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Vuoden 2019 alusta Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula siirsivät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle.

Kuntayhtymän peruspääomasta Espoon osuus on 11,5 %. Suurin osuus on Vantaan kaupungilla (17,5 %) ja muita suurimpia omistajia ovat mm. Helsinki (9,5 %), Lohja (9,5 %) ja Hyvinkää (7,7 %). Vuonna 2020 Espoo osti palveluita kuntayhtymältä yhteensä noin 185?000 eurolla.

Yhtymäkokouksen asialista

• Yhtymäkokouksen asialistalla ovat mm. seuraavat asiat:
• Vuoden 2020 tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus
• Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2020 hyväksyminen ml. päätös tilikauden tuloksen käsittelystä
• Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
• Valmistelun jatkaminen kuntayhtymän muuttamiseksi liikelaitoskuntayhtymäksi

Tilintarkastuskertomus vuodelta 2020

Yhtiön tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana HT, JHT Ari Virolainen. Tilintarkastuskertomuksen 10.5.2021 mukaan tilintarkastaja esittää tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille yhtymähallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille tilikaudelta 1.1. - 31.12.2020.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2020

Tarkastuslautakunta on 10.5.2021 antanut yhtymäkokoukselle arviointikertomuksen vuodelta 2020. Arviointikertomuksen mukaan toiminnan jatkokehittämistä tulee tehdä edelleen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Kuntayhtymän toiminnan kehittämisessä pitää ottaa huomioon mahdollinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Arviointikertomuksessa todetaan, että jäsenkunnat käyttävät palveluita omien strategioidensa mukaisesti sitoutumatta minkäänlaiseen vuotuiseen hoitopäivien vähimmäismäärään. Kuntayhtymän resurssien mitoittaminen jäsenkuntien tarpeita vastaavaksi on tällöin vaikeaa.

Arviointikertomuksessa todetaan edelleen, että kuntayhtymän talous on erittäin hyvässä kunnossa, mikä on seurausta pitkäjänteisestä toiminnasta. Ylijäämäiset tilikaudet ovat luoneet puskurin mahdollisia heikompia vuosia varten sekä mahdollistavat toiminnan kehittämisen ja siihen liittyvät mahdolliset investoinnit. Sora-alueen myynnistä saaduilla tuotoilla on aloitettu investoinnit rakennuskannan peruskorjausten toteuttamiseksi.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2020

Kuntayhtymässä kertyi hoitopäiviä vuonna 2020 kaikkiaan 14944. Tavoitteesta (16 000 hp) jäätiin 1056 hoitopäivää ja edelliseen vuoteen verrattuna määrä väheni 1267 hoitopäivällä. Käyttöaste oli 75,6 (v. 2019 74 %) vaihdellen kuukausittain 68,0 %:n ja 88,0 %:n välillä. Käyttöasteen nousu selittyy sillä, että asiakaspaikkalukua pudotettiin vuoden 2020 alusta 60 asiakaspaikasta 54 paikkaan. Laskennallisesti asiakkaita oli n. 41 as./vrk, joista peruskuntoutuksessa n. 38 as./vrk sekä katkaisu- ja vieroitushoidossa alle 3 as./vrk. Kuntayhtymän toimintakulut ovat nousseet edellisestä vuodesta: toimintakulut/hp 209,50 euroa (v. 2019: 184 euroa).

Kuntayhtymän toimintatuotot olivat 3?828?748 euroa ja toimintakulut olivat 3?130?693 euroa. Toimintakatteeksi muodostui täten 698?055 euroa. Poistojen ja varausten lisäysten ja vähennysten jälkeen tulos muodostui 641?045 euroa ylijäämäiseksi (vuonna 2019 alijäämäinen 81?143 euroa). Ylijäämää selittää sora-alueen myynnistä saadut tulot, 895?255 euroa, joita ei ollut huomioitu budjetissa. Sen lisäksi edelliseltä tilikaudelta saamatta jääneet metsänmyyntitulot tuloutuivat tilikaudella 2020. Kuntayhtymän hallitus esittää tilinpäätöksessä tilikauden 641 045,41 euron tuloksen siirtämistä edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille.

Kuntayhtymän taseen loppusumma on 3,36 milj. euroa. Kuntayhtymällä ei ole pitkäaikaista velkaa ja rahoitusasema on vahva. Kuntayhtymän tarvittavat korvausinvestoinnit voidaan rahoittaa joko kassavaroilla tai sora-alueen sekä metsän myynnistä saaduilla tuloilla.

Kuntayhtymän tulevaisuuden suurimmat riskitekijät liittyvät kuntaomistajien kysynnän mahdolliseen vaihteluun.

Kuntayhtymän hallituksessa ovat Espoon kaupungin edustajina toimineet valtuutetut Teemu Lahtinen ja Mia Laiho.

Kuntayhtymän mahdollinen muuttaminen liikelaitoskuntayhtymäksi

Loppuvuodesta 2020 FCG selvitti kuinka Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle tai mille tahansa muulle sote-kuntayhtymälle olisi mahdollista liittyä jäseneksi, niin että Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä säilyttäisi asemansa päihdepalvelun tarjoajana ilman kilpailuttamisvelvoitetta ja kuinka Keusoten jäsenkuntien asukkaat voisivat saada laitoskuntoutusta myös Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa.

Helmikuussa 2021 yhtymähallituksen puheenjohtaja ja vs. kuntayhtymän johtaja kutsuivat jäsenkuntia ja niitä sotekuntayhtymiä, joiden jäseninä on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän jäseniä keskustelutilaisuuteen, jonka yhteydessä kunnat pyysivät vielä lisäselvitystä siihen, miten mahdollinen soteuudistus nykyisellään vaikuttaisi tähän hankkeeseen.

Selvityksen tuloksena FCG totesi, että mikäli soteuudistus astuisi voimaan vuoden 2023 alusta, niin nyt suunnitellulla aikataululla uusi liikelaitoskuntayhtymä ehtisi toimia vain vuoden ja tulevaisuutta ajatellen muutoksesta ei juurikaan olisi hyötyä, mutta ei haittaakaan. Sitä vastoin, mikäli soteuudistuksen alkaminen viivästyisi, olisi etenkin Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän jäseneksi saaminen uuteen liikelaitoskuntayhtymään talouden tasapainon kannalta tärkeää, koska hoitopäivien jatkuvaa laskua ei voida jatkossa edes satunnaisesti kattaa ulosmyynnillä.

FCG:n laatiman aikataulun mukaan liikelaitoskuntayhtymän toiminta voisi alkaa jo 2022 vuoden alusta, mikäli asia voidaan viedä jo jäsenkuntiin tarvittavaa kunnallista päätöksentekoa varten. Perussopimuksen uusi pohja on valmis. Syksyn yhtymäkokouksessa on mahdollista tehdä lopulliset päätökset uudesta perussopimuksesta ja peruspääoman suuruudesta ja jakautumisesta.

Yhtymäkokousta pyydetään valtuuttamaan kuntayhtymän hallitusta ja kuntayhtymän johtajaa jatkamaan asian valmistelua. Espoon kaupungin mukaan kuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja voivat jatkaa asian valmistelua kuntayhtymän muuttamiseksi liikelaitoskuntayhtymäksi. Espoon kaupunki ei tässä vaiheessa voi sitoutua liittymään mahdollisesti perustettavaan liikelaitoskuntayhtymään. Espoon kaupunki arvioi kuntayhtymästä ja muualta tehtäviä palveluostoja kokonaisuutena ennen asiassa tehtäviä virallisia päätöksiä. Espoon kaupunki on jo pitkään pitänyt tärkeänä, että kuntayhtymän toimintaa tulisi kehittää jatkossa vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja asiakkaiden muuttuvia tarpeita.

Päätöshistoria