RSS-linkki
Kokousasiat:https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Rakennuslautakunta
Pöytäkirja 28.01.2021/Pykälä 10
Edellinen asia | Seuraava asia | ![]() |
Edellinen asia | Seuraava asia | ![]() |
5919/10.03.00/2020
Rakennuslautakunta 28.01.2021 § 10
§ 10
Lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle rakennuslupaa 2020-949 koskevasta valituksesta, Ylämyllyntie 7, kiinteistö 49-72-75-8, valittajan tontti 16
Valmistelijat / lisätiedot: |
Tuominen-Maila Anni |
|
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Vaihde 09 816 21
Päätösehdotus Rakennusvalvontajohtaja Timo Pasi
Rakennuslautakunta antaa seuraavan lausunnon:
Rakentamistapaa koskevien kaavamääräysten mukaan rakennusten julkisivujen tulee olla korkeatasoiset ja detaljoinnin viimeisteltyä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä vaaleaa rappausta. Rakennukset on suunniteltava siten, että ne ovat sopusoinnussa ympäristön kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kanssa julkisivun pintojen ja värityksen ja kattomuodon suhteen. Korttelialueelle tulee luoda pienimittakaavaisuutta julkisivuja jäsentämällä ja piharakennuksilla.
Rakennuspaikalla voimassa olevan asemakaavan mukaan suurin sallittu kerrosluku on kolme. Kaavamerkinnällä on osoitettu ne julkisivut, joissa julkisivun enimmäiskorkeus on 8,0m.
Rakennusalueen raja ylitetään tontin sisällä rakennuksen C rakennusalalla. Rakennusala ylittyy tontin sisällä enimmillään 500 mm rakennuksen lounaispäädyssä, sisäpihan puolella.
Rakennuksen B julkisivun korkeus ylittyy Ylämyllyntien varrella luoteiskulman parvekkeen kohdalla ja rakennuksen C koillisjulkisivulla kahden parvekkeen osalla. Rakennukset ovat kyseisillä sivuilla julkisivukorkeudeltaan kaksikerroksisia, kolmas kerros toteutetaan vinon kattolappeen alle, jossa parvekkeet muodostavat kattolyhtymäisiä rakenteita ja luovat pienimittakaavaisuutta. Kaupunkikuvatoimikunta on puoltanut hanketta 8.6.2020 ehdoin. Suunnitelmia on kehitetty edellytetyllä tavalla.
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi 171 §:ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, kun kysymys on vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Edellä mainitut, paikoittaiset korkeutta ja rakennusalaa koskevat vähäiset poikkeukset, on voitu myöntää rakennusluvassa eivätkä ne aiheuta haittaa kaavan toteuttamiselle.
Rakennushanke on muutoin sitovien asemakaavamerkintöjen ja -määräysten mukainen. Rakennukset ovat asemakaavamääräyksen mukaisesti julkisivuiltaan rapattuja. Vaalean värityksen ja epäkeskeisen harjakattomuodon on katsottu olevan ympäristöön sopivia.
Asemakaavamääräyksissä määrätään lisäksi, että korttelialueella kasvavaa maisemallisesti merkittävää puustoa tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Tontin alueet, joita ei käytetä rakentamiseen tai kulkuväylinä, tulee istuttaa. Hakijan toimittamassa arboristin lausunnossa on muun ohessa todettu, että puusto on osin huonokuntoista ja maisemallisesti arvokkaimmat puut sijaitsevat rakennuspaikkojen kohdalla. Pihasuunnitelmassa on esitetty kaavan mukaisesti istutukset.
Hallinto-oikeus on ratkaissut asian aloittamisoikeuden osalta, minkä johdosta rakennuslautakunta ei lausu siltä osin.
Asiassa ei ole sitä käsiteltäessä tapahtunut viranomaisen virhettä eikä valittaja ole muutoinkaan osoittanut mitään sellaista perustetta, jonka mukaan olisi kohtuutonta, että hän vastaisi omista oikeudenkäyntikuluistaan. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 taikka 96 §:ssä mainittuja seikkoja, joiden perusteella Espoon kaupunki voitaisiin osaksikaan tuomita korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja tässä asiassa.
Rakennuslautakunta viittaa valituksenalaisen päätöksensä perusteluihin ja toteaa, ettei valituksessa ole esitetty mitään sellaista asiaan vaikuttavaa seikkaa, joka ei olisi ollut lautakunnan tiedossa valituksenalaista päätöstä tehtäessä tai jonka perusteella päätöstä tulisi muuttaa.
Rakennuslautakunta liittää lausuntoonsa valituksenalaisen päätöksensä perusteena olevat asiakirjat ja karttaotteen, johon on merkitty valittajan kiinteistö ja rakennuspaikka.
Päätös
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Selostus Valituksenalainen päätös
Rakennuslautakunta 8.10.2020 § 183
Rakennuspaikka ja lupatunnukset
49-72-75-8, Karhusuo
Ylämyllyntie 7, 02740 Espoo
lupatunnukset 2020-949 ja 2020-1774
Hakija
As Oy Espoon Kartanonpiha
Aiempi käsittely kiinteistö 49-72-75-8
Aloittamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano kielletty / Helsingin hallinto-oikeus 1.12.2020, Dnro 22127/03.04.04.16/2020
Vaatimus rakennuslautakunnan 8.10.2020 myöntämän aloittamisoikeuden kumoamiseksi hylätty /Helsingin hallinto-oikeus 2.11.2020, Dnro 22127/03.04.04.04.16/2020
Rakennustöiden jatkaminen käyttöönottoon asti ennen rakennusluvan 2020-949-A lainvoimaisuutta myönnetty, lupatunnus 2020-1774 / Rakennuslautakunta 29.10.2020 § 197
Rakennuslupa 2020-949 kahden asuinkerrostalon (1, 2) ja talousrakennuksen (3) rakentaminen, tontin osittainen aitaaminen, yhdeksän maalämpökaivon poraus, aloittamisoikeus rakentamista valmistelevien töiden (poislukien louhintatyöt) suorittamiseen ennen rakennusluvan lainvoimaisuuta hakijan asettamaa 50 645 euron vakuutta vastaan / Rakennuslautakunta 8.10.2020 § 183
Valittajat
Kiinteistö 49-72-76-16 omistajat
Valituksen vaatimukset
Haemme muutosta päätöksiin kokonaisuudessaan.
Pyydämme kunnioittavasti, että
1. Hallinto-oikeus kieltää panemasta täytäntöön Espoon kaupungin rakennuslautakunnan 14.10.2020 antamaa aloituslupapäätöstä 2020-949;
2. Espoon kaupungin rakennuslautakunnan 14.10.2020 antama päätös 2020-949 rakennusluvasta ja aloitusluvan myöntämisestä kumotaan; ja
3. Espoon kaupunki velvoitetaan korvaamaan meille syntyneet oikeudenkäynti-, asianosais-, ja selvityskustannukset korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.
Valituksen perustelut tiivistetysti
Rakennusluvan mukaiset rakennukset eivät ole voimassa olevan
rakennusluvan mukaisia, kuten jäljempänä selvitämme.
Rakennukset eivät myöskään sovellu rakennuspaikalle. Siten MRL
135 §:n mukaisia rakennusluvan myöntämisen edellytyksiä ei ole.
Rakennuslautakunta on lisäksi tehnyt menettelyvirheen
hyväksyessään MRL 175 §:n mukaisen vähäisen poikkeamisen
vastoin MRL 171 §:n mukaista kieltoa.
Edellä luetellut asemakaavan määräykset eivät täyty
rakennuslupien mukaisissa rakennuksissa seuraavalla tavalla:
1. Rakennusten katon muoto on epäsymmetrinen
harjakatto, joka nousee jyrkästi rakennusalueen
ulkokehältä harjakorkeuteen. Tämä lisää
rakennusten korkeusvaikutelmaa, kun kaavan
rakennustapaselostuksissa vaadittiin
pienimittakaavaisuutta.
2. Rakennusten julkisivujen korkeus ylittää asemakaavan
mukaisen 8 metriä vaihdellen noin 10-12 metrin välillä (ylitys 2-4
metriä).
3.Puustoa ei ole juurikaan säilytetty.
4. Kohtien 1-3 mukaisista syistä rakennukset eivät ole
sopusoinnussa ympäristön rakennusten kanssa, eikä
rakennusten korkeus ei sopeudu lainkaan lähiympäristön pientalojen räystäskorkoihin. Rakennukset eivät anna lainkaan
pienimittakaavaista vaikutelmaa. Päinvastoin rakennukset ovat
tyyliltään massiivisia muihin ympäristön rakennuksiin nähden ja
niiden rakennusmassaa on sijoitettu kaavaselostusten vastaisesti rakennusten muodostamalle ulkokehälle. Näin rakennukset varjostavat meidän naapureiden kiinteistöjä ja luovat pientaloalueelle sopimattoman yleisilmeen.
Edellinen asia | Seuraava asia | ![]() |
5919/10.03.00/2020
Rakennuslautakunta 28.01.2021 § 10
§ 10
Lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle rakennuslupaa 2020-949 koskevasta valituksesta, Ylämyllyntie 7, kiinteistö 49-72-75-8, valittajan tontti 16
Valmistelijat / lisätiedot: |
Tuominen-Maila Anni |
|
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Vaihde 09 816 21
Päätösehdotus Rakennusvalvontajohtaja Timo Pasi
Rakennuslautakunta antaa seuraavan lausunnon:
Rakentamistapaa koskevien kaavamääräysten mukaan rakennusten julkisivujen tulee olla korkeatasoiset ja detaljoinnin viimeisteltyä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä vaaleaa rappausta. Rakennukset on suunniteltava siten, että ne ovat sopusoinnussa ympäristön kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kanssa julkisivun pintojen ja värityksen ja kattomuodon suhteen. Korttelialueelle tulee luoda pienimittakaavaisuutta julkisivuja jäsentämällä ja piharakennuksilla.
Rakennuspaikalla voimassa olevan asemakaavan mukaan suurin sallittu kerrosluku on kolme. Kaavamerkinnällä on osoitettu ne julkisivut, joissa julkisivun enimmäiskorkeus on 8,0m.
Rakennusalueen raja ylitetään tontin sisällä rakennuksen C rakennusalalla. Rakennusala ylittyy tontin sisällä enimmillään 500 mm rakennuksen lounaispäädyssä, sisäpihan puolella.
Rakennuksen B julkisivun korkeus ylittyy Ylämyllyntien varrella luoteiskulman parvekkeen kohdalla ja rakennuksen C koillisjulkisivulla kahden parvekkeen osalla. Rakennukset ovat kyseisillä sivuilla julkisivukorkeudeltaan kaksikerroksisia, kolmas kerros toteutetaan vinon kattolappeen alle, jossa parvekkeet muodostavat kattolyhtymäisiä rakenteita ja luovat pienimittakaavaisuutta. Kaupunkikuvatoimikunta on puoltanut hanketta 8.6.2020 ehdoin. Suunnitelmia on kehitetty edellytetyllä tavalla.
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi 171 §:ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, kun kysymys on vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Edellä mainitut, paikoittaiset korkeutta ja rakennusalaa koskevat vähäiset poikkeukset, on voitu myöntää rakennusluvassa eivätkä ne aiheuta haittaa kaavan toteuttamiselle.
Rakennushanke on muutoin sitovien asemakaavamerkintöjen ja -määräysten mukainen. Rakennukset ovat asemakaavamääräyksen mukaisesti julkisivuiltaan rapattuja. Vaalean värityksen ja epäkeskeisen harjakattomuodon on katsottu olevan ympäristöön sopivia.
Asemakaavamääräyksissä määrätään lisäksi, että korttelialueella kasvavaa maisemallisesti merkittävää puustoa tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Tontin alueet, joita ei käytetä rakentamiseen tai kulkuväylinä, tulee istuttaa. Hakijan toimittamassa arboristin lausunnossa on muun ohessa todettu, että puusto on osin huonokuntoista ja maisemallisesti arvokkaimmat puut sijaitsevat rakennuspaikkojen kohdalla. Pihasuunnitelmassa on esitetty kaavan mukaisesti istutukset.
Hallinto-oikeus on ratkaissut asian aloittamisoikeuden osalta, minkä johdosta rakennuslautakunta ei lausu siltä osin.
Asiassa ei ole sitä käsiteltäessä tapahtunut viranomaisen virhettä eikä valittaja ole muutoinkaan osoittanut mitään sellaista perustetta, jonka mukaan olisi kohtuutonta, että hän vastaisi omista oikeudenkäyntikuluistaan. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 taikka 96 §:ssä mainittuja seikkoja, joiden perusteella Espoon kaupunki voitaisiin osaksikaan tuomita korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja tässä asiassa.
Rakennuslautakunta viittaa valituksenalaisen päätöksensä perusteluihin ja toteaa, ettei valituksessa ole esitetty mitään sellaista asiaan vaikuttavaa seikkaa, joka ei olisi ollut lautakunnan tiedossa valituksenalaista päätöstä tehtäessä tai jonka perusteella päätöstä tulisi muuttaa.
Rakennuslautakunta liittää lausuntoonsa valituksenalaisen päätöksensä perusteena olevat asiakirjat ja karttaotteen, johon on merkitty valittajan kiinteistö ja rakennuspaikka.
Päätös
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Selostus Valituksenalainen päätös
Rakennuslautakunta 8.10.2020 § 183
Rakennuspaikka ja lupatunnukset
49-72-75-8, Karhusuo
Ylämyllyntie 7, 02740 Espoo
lupatunnukset 2020-949 ja 2020-1774
Hakija
As Oy Espoon Kartanonpiha
Aiempi käsittely kiinteistö 49-72-75-8
Aloittamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano kielletty / Helsingin hallinto-oikeus 1.12.2020, Dnro 22127/03.04.04.16/2020
Vaatimus rakennuslautakunnan 8.10.2020 myöntämän aloittamisoikeuden kumoamiseksi hylätty /Helsingin hallinto-oikeus 2.11.2020, Dnro 22127/03.04.04.04.16/2020
Rakennustöiden jatkaminen käyttöönottoon asti ennen rakennusluvan 2020-949-A lainvoimaisuutta myönnetty, lupatunnus 2020-1774 / Rakennuslautakunta 29.10.2020 § 197
Rakennuslupa 2020-949 kahden asuinkerrostalon (1, 2) ja talousrakennuksen (3) rakentaminen, tontin osittainen aitaaminen, yhdeksän maalämpökaivon poraus, aloittamisoikeus rakentamista valmistelevien töiden (poislukien louhintatyöt) suorittamiseen ennen rakennusluvan lainvoimaisuuta hakijan asettamaa 50 645 euron vakuutta vastaan / Rakennuslautakunta 8.10.2020 § 183
Valittajat
Kiinteistö 49-72-76-16 omistajat
Valituksen vaatimukset
Haemme muutosta päätöksiin kokonaisuudessaan.
Pyydämme kunnioittavasti, että
1. Hallinto-oikeus kieltää panemasta täytäntöön Espoon kaupungin rakennuslautakunnan 14.10.2020 antamaa aloituslupapäätöstä 2020-949;
2. Espoon kaupungin rakennuslautakunnan 14.10.2020 antama päätös 2020-949 rakennusluvasta ja aloitusluvan myöntämisestä kumotaan; ja
3. Espoon kaupunki velvoitetaan korvaamaan meille syntyneet oikeudenkäynti-, asianosais-, ja selvityskustannukset korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.
Valituksen perustelut tiivistetysti
Rakennusluvan mukaiset rakennukset eivät ole voimassa olevan
rakennusluvan mukaisia, kuten jäljempänä selvitämme.
Rakennukset eivät myöskään sovellu rakennuspaikalle. Siten MRL
135 §:n mukaisia rakennusluvan myöntämisen edellytyksiä ei ole.
Rakennuslautakunta on lisäksi tehnyt menettelyvirheen
hyväksyessään MRL 175 §:n mukaisen vähäisen poikkeamisen
vastoin MRL 171 §:n mukaista kieltoa.
Edellä luetellut asemakaavan määräykset eivät täyty
rakennuslupien mukaisissa rakennuksissa seuraavalla tavalla:
1. Rakennusten katon muoto on epäsymmetrinen
harjakatto, joka nousee jyrkästi rakennusalueen
ulkokehältä harjakorkeuteen. Tämä lisää
rakennusten korkeusvaikutelmaa, kun kaavan
rakennustapaselostuksissa vaadittiin
pienimittakaavaisuutta.
2. Rakennusten julkisivujen korkeus ylittää asemakaavan
mukaisen 8 metriä vaihdellen noin 10-12 metrin välillä (ylitys 2-4
metriä).
3.Puustoa ei ole juurikaan säilytetty.
4. Kohtien 1-3 mukaisista syistä rakennukset eivät ole
sopusoinnussa ympäristön rakennusten kanssa, eikä
rakennusten korkeus ei sopeudu lainkaan lähiympäristön pientalojen räystäskorkoihin. Rakennukset eivät anna lainkaan
pienimittakaavaista vaikutelmaa. Päinvastoin rakennukset ovat
tyyliltään massiivisia muihin ympäristön rakennuksiin nähden ja
niiden rakennusmassaa on sijoitettu kaavaselostusten vastaisesti rakennusten muodostamalle ulkokehälle. Näin rakennukset varjostavat meidän naapureiden kiinteistöjä ja luovat pientaloalueelle sopimattoman yleisilmeen.
Edellinen asia | Seuraava asia | ![]() |