Valtuusto
Pöytäkirja 16.11.2020/Pykälä 157

5148/10.02.03/2020

Valtuusto 16.11.2020 § 157

§ 157

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginhallitus

Käsittely 

Päätös

Selostus Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on muuttaa Suurpellon keskusta-alueen eteläkärjen rakentumaton toimistorakennusten kortteli asuinkerrostalojen kortteliksi. Pääosin kuusikerroksisiksi hahmottuvat rakennukset rajaavat suojaisen sisäpihan, jonne sijoittuu korttelipäiväkoti. Kortteliin osoitetaan uutta asuinrakennusoikeutta yhteensä noin 26 200 k‑m2. Pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusoikeus laskee noin 900 k-m2:lla.

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

Kokinniitty - Kockängen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7232, osa korttelia 21025, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330503. Muodostuu uusi kortteli 21184.

Aloite ja vireilletulo

Aloite asemakaavanmuutoksen laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta, joka on hakenut asemakaavan muutosta. Kaavan vireille tulosta on tiedotettu 27.6.2018.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 18.6.2018.

Alueen nykytila

Suunnittelukohde sijaitsee Suur-Matinkylän alueella Suurpellontien eteläosassa Kehä II:n länsipuolella osoitteessa Suurpellontie 1/ Henttaankaari 1. Kaavanmuutosalue käsittää valtaosan nykyisestä korttelista 21025 ja on pinta-alaltaan noin 1,6 hehtaaria. Kaava-alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Espoon kaupunki omistaa korttelin koillisosan.

Korttelinosa on pääosin jo metsittynyttä alavaa entistä peltoa ja kunnallisteknisiä rakenteita lukuun ottamatta rakentamaton. Korttelin koillisreunassa kaavanmuutosalueen ulkopuolella voimalinjan päätepylvään vieressä on sähköasema ja muuntamo. Alueen maisematilaa laajemmin rajaavat metsäiset rinteet, mutta lähiympäristössä ovat nykyisellään vahvasti esillä myös katujärjestelyt, kallioleikkaus, rakentumattomat suurkorttelit sekä Kehä II:n Kokinkylän eritasoliittymä.

Korttelin alavalla kaakkoisreunalla on pieni oja, jonka vedet ohjautuvat koillisen suuntaan ja edelleen kohti Lukupuroa. Alueelta ei ole tunnistettu huomionarvoisia elinympäristöjä tai kasvi- ja eläinlajeja. Maaperä on pääosin savea. Alue on ihmisen muokkaamaa ympäristöä. Kortteli sijaitsee Ylismäentien ja Kokinniityn alikulun toisella puolella sijaitsevan suojellun Nygårdin tilan päärakennuksen pohjoisen puolen näkymäakselissa.

Suurpellontie on rakennettu katupuurivien rajaamaksi pääkaduksi. Suurpellontien toisella puolella on viisikerroksisia asuinkerrostaloja. Korttelin luoteispuolella on Suurpellonaukion kiertoliittymä, josta pohjoiseen alkaa Suurpellon keskustan keskeinen kaupunkitila, pohjoiseteläsuuntainen esplanadimainen puistokatu. Puistokadun länsireuna on toteutunut 4 - 6 -kerroksisena asuinrakentamisena, mutta voimassa olevan asemakaavan mukaisiin toimistokampuksiin liittyvä itäreuna on pääosin rakentamaton.

Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne

Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen länsipuolella on pohjoiseteläsuuntainen pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli (raidevaraus) ja koillispuolella voimalinja. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (lainvoimainen 2016) Suurpelto on osoitettu tiivistettävänä taajamatoimintojen alueena, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Uudenmaan 1., 3. ja 4. vaihemaakuntakaava eivät koske kaavanmuutosaluetta. Uusimaa 2050 -kaavan kokonaisuus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 25.8.2020. Helsingin seudun vaihekaavassa  alue on pääkaupunkiseudun ydinvyöhykettä ja sen liitekartassa on esitetty poikittainen joukkoliikennekäytävä (560 jatko).

Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on varattu työpaikka-alueeksi (TP, uusi alue). Etelässä suunnittelualue liittyy Ylismäentien varren toimintoihin ja pohjoisessa Suurpellon keskustan rakenteeseen (A1, TP, C). Yleiskaavassa on esitetty raidevaraus ja voimalinja. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa selvitetään parhaillaan Matinkylästä Suurpellon kautta Keraan osoitetun ja edelleen Leppävaaraan jatkuvan raideyhteyden maankäytön potentiaalia ja tulevia käyttäjämääriä. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen rakentamis- ja virkistysalueiden rajauksen sekä liikenneratkaisujen osalta. Pääkäyttötarkoitusmerkinnän osalta se poikkeaa yleiskaavasta. Nykytilanteessa ja tulevaisuudessa toimistorakentaminen hakeutuu seudullisesti parhaiten saavutettaville alueille. Espoon eteläosien yleiskaavassa on runsaasti toteutumattomia toimistorakentamisvarauksia juuri Suur-Matinkylässä ja siellä erityisesti Suurpellon alueella. Suurpellossa työpaikkarakentaminen pyritään keskittämään lähemmäksi keskusta, jotta siellä voitaisiin saavuttaa toiminnoiltaan monipuolinen kaupunkirakenne.

Alueella on voimassa Suurpelto I -asemakaava ja Kilonväylä, asemakaavan muutos (lainvoimainen 1.11.2006). Kaavanmuutoksen kohteena oleva osa korttelia 21025 on siinä osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT-1), jolle saa sijoittaa opetustoimen tiloja. Rakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla e=1.65, joka vastaa noin

27 000 k-m2. Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on V. Korttelin koilliskulmassa kaavanmuutosalueen ulkopuolella on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET). Korttelialue rajautuu pohjoisessa Henttaankaaren katualueeseen, lännessä Suurpellontiehen ja kaakossa Kehä II:n varren lähivirkistysalueeseen. Muutosalueen länsipuolella Suurpellontielle on varattu tilaa raideliikenteelle.

Kaavaehdotuksen nähtävilläolo

Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 27.5.-28.6.2019. Nähtävilläoloaikana ei saatu muistutuksia.

Lausuntoja saatiin viisi ja kannanottoja kolme kappaletta. Kannanotoissa kaupunginmuseo muistutti, että oli jo valmisteluaineistovaiheessa kiinnittänyt huomiota kaavanmuutosalueen sijaintiin Nygårdin tilan suojellun pihapiirin näkymäakselissa ja edellytti rakentamisen parempaa sopeuttamista siihen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen kaavasuunnitelmassa luovuttiin eteläkärjen korosteista, mutta ehdotusvaiheessa perusratkaisua ei museon kannanotosta huolimatta ehdoteta muutettavan, koska ympäristön luonne välittömästi pihapiirin ulkopuolella on jo muuttunut mittavien liikenteen eritasojärjestelyiden myötä, kaavanmuutosalue on suhteellisen etäällä pihapiiristä eikä rakentamisen volyymi suhteessa nyt voimassa olevaan asemakaavaan kaavanmuutoksella merkittävästi muutu. Maakuntakaava ja yleiskaava perustelevat alueen tehokasta rakentamista. Sivistystoimi totesi, että suunnittelualueen yksityinen päiväkoti täydentää varhaiskasvatuksen palveluverkkoa kasvavalla alueella ja sen jatkosuunnittelun lähtökohdat ovat hyvät. Kaupunkitekniikan keskuksen suositus on, että perustusrakenteet salaojineen sijoitetaan tontin puolelle.

Lausunnoissa Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ilmoitti, että alueelle tulee varata tilaa kierrätyshuoneelle ja että vesihuollon mahdollinen laajentaminen tulee tarkastella uudelleen jatkosuunnittelun yhteydessä. Kierrätyshuoneelle on osoitettu paikka korttelisuunnitelmassa ja HSY on osallistunut kunnallistekniikan yleissuunnitteluun. Fortum Power And Heat ilmoitti tarjoavansa kaava-alueelle kaukolämpöä.  Säteilyturvakeskus totesi, että sen aiemmin edellyttämä selvitys sähkönsiirtolaitteiden aiheuttamista magneettikentistä on asianmukaisesti tehty eivätkä säteilyturvallisuussyyt estä asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamista. Caruna lausui, että kaavassa on huomioitu puistomuuntamon tarve. 

Uudenmaan ELY-keskus korosti lausunnossa hulevesien suunnittelun ja erityisesti meluntorjunnan kysymyksiä. Melumääräyksen mukainen hiljaisempi julkisivu tulee määritellä ELY-keskuksen oppaan mukaisesti ja raitiotien enimmäismelutasojen vuoksi asunnot tulisi Suurpellontien puolellakin suunnata myös hiljaisemmalle puolelle. Kaava-aineisto ei lausunnon mukaan riittävästi perustele yleiskaavassa esitetystä pääkäyttötarkoituksesta poikkeamista. 

ELY-keskuksen kanssa on pidetty työneuvottelu 22.1.2020. ELY-keskus totesi neuvottelussa, että esitetty selostus selvensi yleiskaavan pääkäyttötarkoitusmerkinnästä poikkeamista, mutta se asettaa meluntorjunnalle erityisvaatimuksia.  Lausunnon pohjalta korttelialueen rakennusten massoittelua on muutettu siten, että kaikille asunnoille on mahdollista järjestää tuuletusmahdollisuus ns. hiljaisemmalta puolelta, jolla valtioneuvoston asettamat keskiäänitason ohjearvot eivät ylity. Kaavakartan melua koskevia merkintöjä ja määräyksiä on tarkistettu päivitetyn meluselvityksen pohjalta. Suurpellontien puoleisella julkisivulla on korkea rakenteellinen ääneneristävyysvaatimus raitiotiestä tulevaisuudessa aiheutuvien enimmäismelupiikkien huomioimiseksi. Suurpellontien puolella asuntoja ei kuitenkaan ole määrätty suunnattaviksi pelkkien enimmäismelutasojen vuoksi, koska raitiotiemelu sisältyy keskiäänitasoihin. Raitiotievarauksen puolelle katutasoon ei saa sijoittaa asuintiloja. Hulevesiselvitystä on täydennetty lausunnon jälkeen ja siinä on kuvattu Suurpellon tulvareittejä laajemmin.

Rakennusten tarkemman suunnittelun perusteella kaavakarttaan on tehty lukuisia pieniä muutoksia myös rakennusalan rajoihin ja rakentamistapaa koskeviin määräyksiin. Rakennusoikeus on nähtävillä olon jälkeen laskenut muutamia satoja kerrosneliömetrejä. Korttelisuunnitelma on viimeistelty vastaavasti.

Ehdotus asemakaavan muutokseksi

Maankäyttö

Tavoitteena on muuttaa toimistorakennusten korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Nykyinen asemakaava on ollut voimassa yli kolmetoista vuotta ja jäänyt toteutumatta. Kaavanmuutoksen mukainen asuntotonttivarannon lisääminen raideliikenteen varausten läheisyydessä muutenkin liikenteellisesti hyvin saavutettavalla alueella on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja Helsingin seudun maankäytön-, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman (MAL) mukaista. Pieneltä osaltaan asukasmäärän kasvu parantaa lähialueen palveluiden säilymis- ja kehittämisedellytyksiä. Asukasmäärän kasvun aiheuttama päivähoitotilojen tarve on huomioitu kaavanmuutoksessa.

Korttelista valtaosa muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1).

Kaupunkikuvallisesti kortteli muodostaa Suurpellon keskustan tiiviimmän alueen eteläkärjen. Rakentamisesta muodostuu massoittelultaan tasakorkea suurkortteli, jonka keskelle jää suojaisa piha. Luoteiskulmaan Suurpellon keskeisen puistokadun suuntaan Suurpellonaukion kulmaan on sijoitettu katutasoa aktivoivia liike- ja palvelutiloja.

Korttelialueelle varataan tilaa päiväkodille, joka on alustavasti suunniteltu toteutettavan neliryhmäisenä yksityisenä päiväkotina. Päiväkoti on sijoitettu siten, että sen saatto- ja huoltoliikenne on mahdollisimman sujuvaa ja että piha-alueet avautuvat suotuisaan ilmansuuntaan.  Asiointiliikenteen ja yleisen pysäköinnin mahdollistamiseksi lisätään Kokinniityn katualue asuinkorttelin ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan korttelialueen väliin.

Piha on pääosin kansipihaa, jolle sijoittuu päiväkodin piha, yhteisiä leikki- ja oleskelualueita sekä istutuksia. Korttelin keskelle jää hieman myös maanvaraista pihaa, joka mahdollistaa suureksi kasvavat puut ja hulevesien käsittelyrakenteet. Korttelin luonnollinen maanpinta on rakennettuja ympäröiviä katuja matalammalla, joten pysäköinti sijoittuu luontevasti pihakannen alle. Rakentaminen sovitetaan huolellisesti ympäröivien alueiden vaihteleviin korkeusasemiin.

Korttelin rakennukset ovat päämassaltaan Suurpellonaukion puolelta ja syntyvän kansipihan tasolta laskien kuusikerroksisia. Seitsemännen kerroksen tasolle rakentuu pääosin sisäänvedettynä kaupunkikuvaan vaihtelevuutta tuovia tiloja, jotka myös vaikuttavat sisäpihan puolen melutasoihin suotuisasti. Rakentamisen korkeus vastaa pitkälle nyt voimassa olevan toimistokaavan rakentamisen korkeutta. Asunnot suunnitellaan siten, että niistä avautuu vaihtelevia näkymiä sisäpihalle ja mikään asunnoista ei avaudu pelkästään itään Kehä II:n suuntaan. Kaakkoisreuna jää luontevasti olemassa olevan maavallin suojaan.

Rakennusten sijoitteluun korttelialueella ovat kaupunkikuvan lisäksi vaikuttaneet ympäristön häiriötekijöiden huomioiminen (liikennemelu, liikenteen päästöt, sähkönsiirtorakenteet). Näistä aiheutuvat rajoitteet on huomioitu aluevarauksissa ja kaavamääräyksissä. Laskennallisen selvityksen mukaan sähköasema ei aiheuta merkittäviä sähkö- tai magneettikenttiä uudelle korttelialueelle. Ilmajohdon vaara-alue on huomioitu suunnittelussa.

Liikenne ja pysäköinti

Ajoneuvoliikenne osoitetaan korttelialueen pohjoisreunasta Henttaankaarelta voimassa olevien katusuunnitelmien osoittamalta kohdalta uuden Kokinniitty-nimisen kadun kautta. Kokinniityn katualueen tilavaraus mahdollistaa kaksisuuntaisen ajoradan, jalankulku- ja pyörätien, kadunvarsipysäköintipaikkoja ja katuvihreää. Kadunvarsipaikkoja on esitetty yhteensä 17 kappaletta eli noin 1 ap/1 500 k-m2. Kadunvarsipaikat palvelevat lähinnä kyseistä korttelia ja erityisesti sen liiketiloja ja päiväkotia. Päiväkodin huolto ja saattoliikenne on osoitettu tältä uudelta kadulta.

Autopaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 ap/95 k-m2 (kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto), päiväkodille 1 ap/200 k-m2 ja liiketiloille sekä muille palvelu- ja työtiloille 1 ap/75 k-m2. Autopaikat tulee rakentaa rakennusten tai pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen tai maantasopysäköintinä LPA-alueelle.

Polkupyöräpaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 pp/30 k-m2 (kuitenkin vähintään 2 pp/asunto) sekä liike-, palvelu- ja työtiloille 1 pp/

50 k-m2. Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat asumiselle on sijoitettava katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Lisäksi tulee osoittaa tilaa lyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin ulkotiloissa.

Kansipiha on mitoitettu pelastusajoneuvoille ja korttelisuunnitelmassa on esitetty nostopaikat. Vaihtoehtoisesti voidaan soveltaa omatoimista pelastautumista. Huoltoajo kansipihalle on suunniteltu yksisuuntaisena Henttaankaaren bussipysäkiltä, joka toimii reservinä tulevaa tarvetta varten. Kansipihalta poistuva huoltoliikenne on mahdollista ja suotavaa ohjata Kokinniityn kautta.

Kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa on huomioitu tuleva raideliikenne Suurpellontiellä, niin Olarin kuin Tapiolan suunnastakin. Pikaraitiotie Matinkylä - Leppävaara sisältyy MAL2019-suunnitelmaan ennen vuotta 2030 toteutettavana hankkeena. Olemassa olevien katuen ja kaavojen yhteydessä tehdyt tilavaraukset riittävät raideliikenteen toteuttamiseen. Kokinniitynkujan päästä osoitetaan kävely- ja pyöräily-yhteys. Suunnitelma ei aiheuta toiminnallisia muutoksia nykyisen korttelialueen ulkopuolelle lukuun ottamatta Henttaankaaren bussipysäkkiin mahdollisesti kohdistuvia pieniä muutoksia.

Rakennusten julkisivuvaatimukset ovat rakennuksesta ja julkisivusta riippuen suurimmillaan 30.35 dB. Mikäli julkisivuun kohdistuu yli 65 dB päiväaikainen äänitaso, julkisivulle ei saa sijoittaa asuinhuoneiston ainoaa parveketta ja asuinhuoneiston tulee avautua hiljaisemmalle julkisivun osalle, jolla ohjearvot eivät ylity. Lopputilanteessa muodostuu hyvin ohjearvot täyttävä suojainen piha-alue, mutta vaiheittain rakennettaessa oleskelualueiden ja päiväkodin pihan huomioiminen vaatii huolellista suunnittelua.

Mitoitus

Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 1,6 hehtaaria. Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK-1) rakennusoikeus on 26 200 k m2, mikä vastaa kaavanmuutosalueen aluetehokkuutta e(a)=1,62. Kaavakarttaan merkitty pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusoikeus suhteessa muutettavaan toimistorakentamiskaavaan laskee 900 k-m2. Kun huomioidaan asuinkerrosalan lisäksi sallittu apu- ja yhteistilojen lisärakentamisoikeus, lisääntyy maanpäällinen rakennusvolyymi jonkin verran.

Rakennusoikeudesta 15 % voidaan toteuttaa asumiselle häiriötä aiheuttamattomina liike-, palvelu- tai työtiloina. Rakennusoikeudesta vähintään 800 k-m2 tulee toteuttaa lasten päivähoitotiloina sekä 250 k-m2 liike- ja palvelutiloina.

Laskennallisesti rakennusoikeus vastaa noin 580 asukasta (1 as/45 k-m2).

Kaavataloudelliset vaikutukset

Alue tukeutuu pitkälti toteutettuun yhdyskuntatekniikkaan ja edustaa tehokasta maankäyttöä. Kokinniityn katualueen toteuttaminen ja ylläpito aiheuttaa kaupungille vastaavasti kustannuksia.

Selvitykset ja suunnitelmat

Rakentamista havainnollistaa ja toteutuksen ohjeena toimii korttelisuunnitelma, jonka on laatinut Arkkitehdit Tommila Oy (29.4.2020).

Kaava-alueesta on laadittu nykytilaa inventoivat luontolausunto ja viitasammakkoselvitys. Hulevesiselvityksessä esitetään hulevesien hallintakeinot korttelialueella ja suhde laajempiin tulvareitteihin. Korttelisuunnitelman osana on maisematilallinen tarkastelu, joka kuvaa alueen liittymistä ympäristöön ja rakentamisen vaikutusten lieventämiskeinoja.

Kaavanmuutoksen yhteydessä on selvitetty yleissuunnitelmatasolla kunnallistekniset toteutusedellytykset mm. katualueen järjestelyt, sovittaminen suhteessa olemassa oleviin johtoihin ja raidevarauksiin. Sähkönsiirtolaitteistojen magneettikenttiä on selvitetty laskennallisesti. Kaavan mukaisesta rakentamisesta on laadittu meluselvitys, jonka pohjalta kaavan meluntorjuntamääräykset on määritelty. Kokinniityn katualueesta on laadittu katukartta.

Perittävät maksut

Hakija on maksanut 28.7.2020 MRL 59 §:n mukaisen asemakaavan laatimiskulujen loppuosan.

Aiemmat päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.5.2019 § 86

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1

yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja lausunnot

on annettu Kokinniityn osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 330408,

2

hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 8.5.2019 päivätyn Kokinniitty - Kockängen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7232, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330408,

3

pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

 Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.4.2020 § 60

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1

yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Kokinniityn asemakaavanmuutoksen ehdotuksesta, 330408,

2

hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 8.5.2019 päivätyn Kokinniitty - Kockängen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7232, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330408,

3

ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee

MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 4000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä 4600 euroa tämän päätöksen yhteydessä.

Päätös  Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 26.10.2020 § 346

§ 346

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Kaupunginhallitus

1
hyväksyy liitteenä olevan maanomistajan ja Espoon kaupungin välillä 12.10.2020 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja alueen luovutusta koskevan esisopimuksen,

2
oikeuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan liitteenä olevan esisopimuksen mukaisen alueen luovutusta koskevan sopimuksen ja päättämään siihen mahdollisesti tarvittavista vähäisistä ja teknisistä muutoksista,

3
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 8.5.2019 päivätyn ja 29.4.2020 muutetun Kokinniitty - Kockängen asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 7232, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330408.

Käsittely Olli Isotalo poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (HallL 28 § 1 mom. 5-kohta).

Päätös

Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätöshistoria